Aurinko ja lääkkeet

Oleskeltaessa auringossa ja samanaikaisesti käytettäessä tiettyjä sisäisesti, suun kautta nautittavia tai ulkoisesti, iholla käytettäviä lääkkeitä voi seurauksena olla haitallinen ihoreaktio. Auringon ultraviolettisäteilyn sisältämät UVA-säteet ovat tavallisimmin tällaisen reaktion aiheuttajia. Tätä samaa UVA-säteilyä saadaan myös solariumlaitteista sekä tiettyjen ihosairauksien hoidossa käytettävistä valohoitolaitteista.

Auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamia haitallisia valolääkereaktioita on kahta tyyppiä: fototoksisia ­ ja fotoallergisia. Näistä yleisempiä ovat fototoksiset reaktiot.

Fototoksisessa reaktiossa on kyse auringonpolttaman kaltaisesta reaktiosta, jonka seurauksena iho on punoittava, kirvelevä ja mahdollisesti turvonnut. Ihon kutina ei yleensä liity fototoksiseen reaktioon tai sitä on hyvin vähän. Fototoksinen reaktio on lääkeannoksesta riippuva ja herkällä henkilöllä se voi ilmaantua jo ensimmäisen lääkekuurin aikana. Se alkaa usein pienellä viiveellä eli muutaman tunnin tai kahden, kolmen päivän kuluttua lääkeannoksen nauttimisesta. Tyypillistä fototoksiselle reaktiolle on, että se sijoittuu hyvin tarkasti sille ihoalueelle, jota ei ole suojattu auringolta esimerkiksi vaatteilla. Fototoksinen reaktio häviää melko pian sen jälkeen, kun lääkkeen käyttö on lopetettu tai ihon auringonvalolle altistuminen on päättynyt.

Fotoallerginen reaktio on harvinaisempi ja se ilmenee vasta lääkkeen toistuvan käytön tai pitkään jatkuneen käytön jälkeen. Kyse on reaktiosta, jossa auringon ultraviolettisäteily muuttaa lääkemolekyylin tai sen hajoamistuotteen iholla allergeeniksi, herkisteeksi eli allergisen reaktion aiheuttajaksi. Fotoallergisen reaktion tunnistaa voimakkaasta kutinasta, näppylöistä ja turvotuksesta. Oireiden täydellinen häviäminen voi kestää muutamasta viikosta jopa kuukausiin.

Ihon herkistymistä auringonvalolle voivat aiheuttaa monet lääkeaineet kuten esimerkiksi antibiooteista doksisykliini tai aknelääkkeistä retinoidit ja ilman reseptiä ostettava bentsoyyliperoksidi. Estrogeenilääkityksen aikana auringonvalolle altistuville ihoalueille voi herkemmin ilmaantua ns. maksaläiskiä. Lista auringonvalolle herkistävistä lääkeaineista on melko pitkä ja siksi asia kannattaakin aina varmistaa omien käytössä olevien lääkkeiden osalta apteekin farmaseuttiselta henkilökunnalta tai tutustumalla huolellisesti lääkepakkauksen pakkausselosteeseen.

Lääkkeiden lisäksi myös tietyt kosmetiikkatuotteissa käytettävät aineet ja kasviyhdisteet voivat herkistää ihoa valolle. Esimerkkinä tästä ovat ns. psoraleenit, joita on mm. koiranputkissa ja väinönputkissa sekä sitruskasveissa ja niiden hedelmissä. Näitä psoraleeneja saatetaan käyttää pieniä määriä hajusteissa. Sen vuoksi hajuvettä ei kannata sivellä iholle, joka altistuu auringonvalolle. Alkoholipitoiset tuotteet (esim. deodorantit) saattavat myös jättää iholle ikävän näköisiä pigmenttiläiskiä tai ruskettumattomia vaaleita läiskiä.

Valoihottumien hoidossa tärkeintä on ennalta ehkäisy eli auringonvalon välttäminen, varsinkin keskipäivän kuumimpina tunteina eli kello yhdentoista ja viidentoista välillä. On hyvä muistaa, että UVA-säteily läpäisee myös lasia, joten ikkunan läpi tuleva valo voi herkistää ihoa ja aiheuttaa ihoreaktioita. Auringossa oleskeltaessa ihon suojaaminen vaatetuksella on tärkeää kunhan pitää mielessään sen, että harvakuituinen kangas päästää iholle jopa puolet auringon UV-säteilystä. Hajusteettoman, riittävän suuren suojakertoimen omaavan aurinkosuojavoiteen käytöstä voi olla apua valoihottuman ehkäisyssä, kunhan voidetta muistetaan käyttää paljon ja sitä lisätään riittävän usein.