Kissan ja koiran sisäloiset ja niiden häätö

Avainapteekkien verkkosivustolla käsitellään tärkeää kevääseen liittyvää aihetta eli koiran ja kissan sisäloisten häätöä.

Suomessa koirilla esiintyvistä sisäloisista eli madoista yleisimmät ovat koiran suolinkainen sekä hakamato. Heisimatoa esiintyy koirilla huomattavasti vähemmän, mutta metsästävillä, koirapuistoissa, näyttelyissä tai ulkomailla vierailevilla tai sieltä tuoduilla koirilla riski heisimatotartuntaan on suurempi. Tätäkin harvinaisempi on ns. piiskamato.

Kissalla yleisimmin esiintyvä sisäloinen on kissan suolinkainen. Ulkona jyrsijöitä pyydystävä kissa voi saada saaliistaan myös heisimatotartunnan. Hakamatotartunta on kissalla harvinainen.

Ulkonäöltään suolinkaiset ovat spagettia muistuttavia, jopa 10-15 senttimetriä pitkiä matoja. Hakamato on kooltaan pieni, alle senttimetrin mittainen. Heisimato on litteistä riisiryynimäisistä jaokkeista koostuva, muutamasta millimetristä jopa usean metrin mittaiseksi kasvava mato.

Yleensä koirat ja kissat saavat matotartunnan syömällä ulkona toisten eläinten jätöksiä tai syömällä pieneläimiä, joissa on matojen toukkamuotoja. Hakamato voi tunkeutua koiraan myös ihon lävitse.

Aikuisen lemmikin sisäloistartunta on usein melko oireeton. Matoja on syytä epäillä, jos kissan tai koiran peräaukko alkaa kutista. Muita oireita ovat muun muassa ripuli tai ummetus, karvan takkuuntuminen ja karvanlähtö, vatsan turvotus, laihtuminen, anemia ja huono yleiskunto. Kissan tai koiran yskä voi olla merkki siitä, että loinen on tunkeutunut eläimen keuhkoihin.

Pienen kissan- tai koiranpennun suolistossa suuri matomäärä voi aiheuttaa hengenvaarallisen suolitukoksen. Kissanpennun madotus onkin tehtävä 2-, 4-,6-,8- ja 10 viikon ikäisenä. Koiranpentu suositellaan madotettavaksi ensin 3-, 5- ja 7-viikon ikäisenä, sitten 10-11-viikoisena sekä uudestaan 14-15-viikkoisena.

Aikuiselle koiralle madotus suositellaan tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, mutta tiineille nartuille ja kenneleissä asuville koirille tätäkin tiheämmin. Kissalle rutiinomainen madotus tehdään 2-4 kertaa vuodessa. Tähän vaikuttaa se miten paljon kissa ulkoilee tai saalistaa pikkujyrsijöitä. Sisäkissalle, joka ei matkustele riittää suppeampi madotus pari kertaa vuodessa. Edellä mainittujen lisäksi on koira tai kissa muistettava aina madottaa pari viikkoa ennen eläimen rokottamista

Apteekista saatavat reseptittömät matolääkevalmisteet soveltuvat yleensä hyvin kissoilla ja koirilla tavallisimmin esiintyvien matojen häätöön. Laajakirjoisissa matolääkkeissä on useampaa vaikuttavaa ainetta, joilla nujerretaan usempi matolajike.Ulkona liikkuvan ja jyrsijöitä metsästävän kissan matolääkkeen tulisi aina sisältää heismatoihin vaikuttaa pratsikvanteeli-nimistä lääkeainetta. Ongelmallisemmissa tapauksissa voi eläinlääkäri tutkia ulostenäytteestä eläimen loiskannan oikean matolääkkeen löytämiseksi.

Säännöllisellä matolääkityksellä suojataan ei vain kissan ja koiran terveyttä, vaan koko perheen terveyttä. Koiran tai kissan suolinkaiset voivat nimittäin tarttua myös ihmiseen, jos tartuntakykyisiä suolinkaisen munia joutuu ihmisen elimistöön. Näitä tartuntoja, vaikkakin onneksi harvoin, esiintyy yleisemmin eläinten kanssa leikkivillä lapsilla. Säännöllinen kissan tai koiran madotus sekä makuualustojen puhtaana pitäminen on hyvä keino ihmistartuntojen ehkäisemiseksi.